Painonpudotusta ja kisastressiä

Alle kaksi viikkoa Copa Podioon. Aika on mennyt nopeasti, varmaan kun on ollut niin miljoona asiaa hoidettavana, paljon töitä ja monta ylimääräistä stressinaihetta. Työmäärä lisääntyi tästä päivästä alkaen, eli ohjattavia tunteja tulei taas lisää ja ainakin painon pitäisi pudota helposti, kun jumppia on aamusta iltaan vedettävänä omien lajireenien lisäksi.

Muista stressitekijöistä sen verran, että saa taas kyllä ihmetellä, millaisia ihmisiä sitä maa päällään kantaa, ja kaikenlaista sakkia sitä bjj-piireistäkin löytyy. Onneksi tuo meidän Lilius Barnatt BJJ & MMA pyörii hyvin ja pakko meidän, ja etenkin Santerin, on jotain tehdä oikein, kun oppilaita tulee kokoajan lisää ja reeniporukka kasvaa.

Copa Podiosta sen verran, että kävi siellä miten kävi, niin tuskin toista kertaa tuohon organisaatioon lähden ottelemaan 😀 Monet näitte varmasti mun videon lentorahoista, ja siitä voi ehkä rivien välistä päätellä jotain. Panostan tulevaisuudessa taas IBJJF:n kisoihin ja muihin AMMATTILAISkisoihin, jotta voi keskittyä siihen itse asiaan eli treenaamiseen ja otteluun, eikä kaiken muun mahdollisen hoitamiseen ja neuvottelemiseen turhaan. Viime hetken yllätyksiähän on olleet mm. painoluokan vaihtuminen alempaan, lentojen maksu, hotellin maksu ja otteluajan pidemtäminen. Katotaan mitä tähän vajaaseen pariin viikkoon saa vielä mahtumaan lisää.

Mutta sitten vähän positiivisempiin juttuihin, paino on loistavalla mallilla, ja oon jopa viikonloppuna syönyt vähän herkkujakin. Punnitushan on 24h ennen matsia, eli perjantaina 21.10., mutta mun  lento on Sao Paulossa vasta silloin perjantaiaamuna klo 6, eli lennolle lähdettäessä 1.5 viikon päästä on jo oltava painossa, ei paljoa voi laskea nestevedolle, vaan pelkästään sen lennolla kertyvän nestemäärän ehdin kylpeä pois varmaankin. Mutta mulla oli kisapainoon lauantaiaamuna 700 grammaa, eli pitäis kyllä reippaasti saada ylikin tuo pudotettua tässä puolessatoista viikossa. Tänään en kyllä käynyt vaa’alla kun on vähän possuiltu viikonloppuna. Viime keskiviikkona kun oli hieronta, paino putosi 400 grammaa yhdessä yössä, eli sen ainakin buukkaan taas Elinalta tuolta Fuengirolan Harmoniasta varmaan tuossa päivää ennen lentoa.

Treenit on sujuneet yleisesti hyvin, ja sparreissa on tullut paljon onnistumisia, mutta nyt muutama viime päivä on tuntunut siltä kun saakeli suossa painisi. Mikään ei oo onnistunut, oon ollut ihan jumissa positioissa, mua on kaikki viskelleet ympäriinsä ja on ollut vaan sellainen yleinen “oon ihan paska” -fiilis. Se toivottavasti tässä eilisen pienen extra-tankkauksen ja lepopäivän jälkeen nyt helpottaa, ja huomenna on taas uus fiilis reeneissä. Tästä saitte miniavautumisenkin lauantaina mun snapchatissa 😀 Se vaan meinaa niin vetää tunteisiin kun sparri toisensa jälkeen menee ihan riman alta ja kaukana omasta tasosta. Mutta tästä noustaan, ja mitä enemmän tulee turparallia nyt reeneissä, sitä paremmin itse ottelu menee! Oon paljon keskittynyt mun heikkouksiin ja yleisen liikkuvuuden kehittämiseen sparratessa, etten jää vain puskemaan pakolla jotain tekniikkaa läpi, vaan vaihtelen esim ohituksia tai sweep-yrityksiä ja koitan itselle vähän vieraampiakin juttuja välillä, joiden avulla avaan paikkoja sitten niille tekniikoille, mitä alunperinkin halusin hakea. Mutta kyllä se mun vahvuus silti vaan on se biisonimainen pakkopungerrus niin alta kuin päältäkin, josta on teknisyys ja hienomotorisuus kaukana 😀 Vielä kun oppisi saumattomasti yhdistämään hienon tekniikan ilotulituksen kovapäiseen periksiantamattomuuteen niin alkaisi varmaan niitä kirkkaimpia mitaleja taas tulla. Alkaa ärsyttämään nuo hopeat ja pronssit viime kisakaudelta tuolla mitalilaatikossa. MM-pronssi tais lentää jo Jenkeissä roskikseen.

Oli ihanaa kun viime viikolla Barreto Helsingin Milla oli meillä serkkunsa kanssa, ja sai taas tuulahduksen Suomea tänne Etelään. Joulukuussa tuleekin sitten GB Gymin Jesse Vuorio ja Aino Tuominen, sekä Jesse Urholin Porista sekä vielä Veijosen Mikko Lahden Barretolta. Ihan huippua saada taas lisää jiujitsu-vieraita tänne, ja päästä painimaan EM-kisoja varten Suomi-huippujen kanssa. Näillä näkymin CP:n jälkeen mun seuraavat kisat onkin EM:t, koska Berlin Openien ajankohta ei sovi mulle, ja muita hyviä ei ole ennen niitä. Ois kiva ollut enemmän kisata tässä syksyllä, mutta ehtiihän sitä sitten keväällä pistää menemään.

Mun tiuhan kirjoittelutahdin tuntien seuraavaksi saatte lukea varmaankin Copa Podion jälkeisistä fiiliksistä 🙂 Sitä odotellessa!

Loppuun vielä miljoonat kiitokset sponsoreille ja yhteistyökumppaneille, ilman teitä ei mistään tulis yhtään mitään!

Scramble Brand – Parhaat puvut ja painikamat IKINÄ!
Eimi Kaluste – Keinutuolit joka makuun 😀
Total Shop Finland -Kaikki varusteet niin vartijoille, jiujitsukoille kuin elämäntapakoviksillekin!
Leijona-kellot – Cooleimmat aikaraudat

Erityiskiitokset koskien Copa Podio -reissua menee Thero Designille, Art Of Fightille, Tampereen WFC Warriorsille sekä Lahden Barretolle & Total Centerille <3

Himppasen loppu

Näkeeks sen jotenki et väsyttää muka? 😀

Tuo se aina vaan jaksaa kannustaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *